Sallan käsityöt Vol 2

Neuleplääh?

2012-02-12T11:18:00.000-08:00

Tai ehkä se on ennemminkin viimeistely- tai valmiikstekoplääh, kun nurkissa on kaikenlaista melkein valmista. Eniten ehkä ärsyttää melkein valmis Tree of Light, jonka melkein viimeisen kuviokerran oon neulonut väärin ja purkanut ainakin neljä kertaa.

Kaverille tein sukat. Gjestalin Jannesta, Stitch'n'Bitchin ohjeella. Tossa joku aika sitten jo, mutten muistanut/jaksanut/viitsinyt tänne laittaa.

Dahlia

2011-12-27T07:57:00.001-08:00

Malli Interweave Knitsin syksyn 2011 numerosta, lanka Dropsin Alpacaa, puikot nelosen. Lankaa meni ehkä puoli kiloa kun neuloin etuliehukkeita vähän fiilispohjalta eteenpäin. Värinumero 0506, olisko joku grafiitinharmaa... Tykkäsin mallista ja ohjeesta, tollasen vois tehdä toisenkin.

Kuva tuollanen "taiteellinen" kun väri on aika epätoivoinen kuvattava. Assistentti kiipesi parvekkeen sohvalle ja roikotti neuletta tuulessa. Eteläsuomalaista joulusäätä taustalla.

Takki

2011-11-27T03:50:00.001-08:00

Tähän aikaan vuodesta ei noista kuvista tunnu tulevan yhtään mitään. Tuohon kuvaan auttais ehkä sekin, jos sen pukis päälleen ja kuvais niin, kaulus on ihan miten sattuu. Kaavan tilasin Italiasta, Marfylta, ja vuorikankaan Saksasta, Kangastorilta. En tajua, miksei mistään tunnu löytyvän mielenkiintosia vuorikankaita, eikö muka ketään muuta kiinnosta esim jacquard-kuviot...? Tai johtuuko se siitä, että kankaitten vähittäismyynti on niin täysin yhden firman käsissä, ja niitä ei kiinnosta myydä mitään muuta kuin tylsää venetsiaa. Nappia en oo vielä kans päättänyt ihan lopullisesti. Koko on hyvä, mutta sais olla enemmän vaikka blingiä...

Dahlia tuli valmiiksi, mutta kun väri on mustanharmaa niin kuvaa siitä ei ole vielä.

Sinne meni kesä ja syksykin puoleen väliin...

2011-11-02T09:35:00.001-07:00

ilman mitään valmista... Keskeneräisiä on aika monta. No, jos lakko alkaa ens maanantaina niin mä voisin tehdä valmiiksi jotain, kun valivali ei näe enää mitään tehdä. Tosin ei kuviakaan tahdo saada enää. Ai niin, eteisessä roikkuu valmis villakangastakki.

Ja sain napit kiinni tuohon:
Moda 5/2011, bolero kokoa XS. Ohjeen langan sijaan tehty ONLinen Linie 28 Borneo -lankaa (60 % puuvilla, 40 % viskoosi), puikot 3 ja 3½. Tarpeeseen tehty, helsinkiläisillä neljäsluokkalaisilla kun on itsenäisyyspäivän vastaanotto, tuo on menossa sinne juhlimaan.

SNYn loppu ja muutakin sälää

2011-06-12T08:13:00.000-07:00

Paketti retkeili postin kyydissä Saksasta, ja en ehtinyt heti hakemaankaan (kesäjuhlat... köh). Mutta, ystäväni oli Kleine Masche, vielä kiitos mukavasta kierroksesta sinulle! Viimeisessä paketissani oli neulelehti (heti löytyi neljä mallia tehtäväksi, yhtenä kannen raitaliivi), Karisma-lankaa, jonka väri on ihana sammaleenvihreä ja joka tuntuu ihanalle sammaleelle, pikkuvirkkuukoukku, kuorintakinnas, ja ihana passionhedelmä-aprikoosi vartalovoide. Tuo lanka on ihana, sellainen, jota silitellään.

Pari ikuisuusprojektia on tullut valmiiksi, Moda 4/2010 numerosta pitsiraitapusero vitosen puikoilla Debbie Bliss Amalfista, joka on 70 % puuvillaa, 15 % viskoosia, 10 % pellavaa ja 5 % silkkiä. Langan ostin värin takia. Pusero jäi roikkumaan ja odottamaan sivusaumojen ompelua ja lankojen päättelyä. Jostain syystä sivusaumat kiertävät :o( ja mallissa on jotain vikaa. Siis mulle jotain vikaa.
Muutama ompelujuttu on kesken, mutta surautin pitkään puolivalmiina olleen mekon ylä- ja alaosat yhteen (taisi mennä vuosi tähänkin...). Malli on Yoshiko Tsukiorin mekko- ja tunikakirjasta, kangas joku pellavasekoite Eurokankaan kilolaarista.
Jotain vikaa tossakin on. Mutta kuvasta tuli hauska, räpsin parvekkeella menemään kun tuuli pyöritteli mekkoa. Pääntie on jotenkin viallinen. Tai sitten en ole japanilaisvaatteiden mallien lajia.

Pikkuvalmista

2011-05-15T10:05:00.001-07:00

Pikkukokoinen villatakki, ehkä jotain 60+ cm kokoiselle. Ei ole kuultu kumpaa sorttia ja onko vielä tiedossa vanhemmillaankaan, eli pomon esikoiselle. Samaan settiin kuin nämä, lanka on Hjertegarnin Palino, 100 % merinovillaa, nelosen puikoilla. Tosi kiva lanka neuloa, uskoisin että vauvalle sopivan pehmeätä. Napit Näsilinnankatun Nappipuodista, pieniä pandoja. Ohje kaulusjakku Modan numerosta 1/2007. Kauluksen ohje vaikutti to-del-la omituiselle, mutta se asettuu tosi kivasti paikalleen.

Syntymäpäiväyllätys!

2011-05-14T08:19:00.000-07:00

Ihana syntymäpäiväyllätys SNYltä! Kiitos!
Loistavan punaista puuvillaista virkkauslankaa (ilmoittaa pienen koukun tahtovansa :o), samansävyinen kortti tervehdyksineen ja kuivattuja mansikoita. Mikä ihana tuoksu...! Ja kesä kielen päällä! Kiitos, ystävä!

Hupsis

2011-05-11T11:16:00.000-07:00

mitä löysin. Talvivaatteita pakkasin varastoon ja huivi osui käteen. Pipon unohdin takin taskuun kun pakkaset loppuivat.
Keväällä neuloin Handmaidenin Casbahista Moebiuksen (ei sitä muotoa tuosta näe), 70 silmukkaa, 7 oikein 7 nurin ja kahden kerroksen jälkeen siirsin yhden silmukan eteenpäin. Pituutta en muista, vähän se on liian pitkä. Pipo on virolaisen Käsityö-lehden kevään numerosta perhospipo. Mun mielestäni kuvio näyttää enemmän lumiselta kuuselta... Tosi kiva malli, tosin giant bigheadin pitäis laittaa kuvion väliin ehkä isompi palmikko tai muutama nurja lisää. Mallineule kun on 32 silmukkaa niin ei niitä oikein voi lisätä kokonaisina.

Puikot oli neloset, lankaa meni ehkä puolitoista vyyhtiä, eli ehkä 150 g. Nelosen puikot. Sukkalangaksi toi tarkoitettu on kun koostumuksessa on 10 % polyamidia, mutta 81 % merino ja 9 % kashmir kaverina huuteli mulle ainakin huivia ja pipoa.

Hitsi miten hyvin sininen sopiikaan mun hiusväriini :o)

Huhtikuun paketti - pääsiäistä

2011-04-26T11:25:00.000-07:00

Saapui ennen pääsiäistä, mutten ehtinyt hakea ennen kuin posti rupesi pääsiäislomalle. Kuvaakaan en nyt viitsi ottaa kun pääsin näin myöhään vasta kotiin pakettini kanssa. Mutta suurkiitos, keltainen hahtuva oli kuin pieni aurinko :o) Sen lisäksi paketissa oli Regia Silkiä, joka on ihan selkeä lemmikkilanka. Sellainen jota silitellään aina kun on tarvis jollekin pehmeälle. Ja ihana pitsisukkaohje! Pitänee aloittaa kantapäitten skrapaus ennen kuin aloittaa niitten sukkien tekemisen... ja Lindtin suklaakananpoikia, sekä kahvilautasliinoja ja pääsiäiskortti. Kuvaa seuraa, toivottavasti huomenna on aurinkoa avuksi.
-edit-

Ja vielä toinen :o)
Alimmaisena sukkaohje, todella kaunis malli. Kiitos vielä kerran!

Maalispaketti!

2011-03-30T10:37:00.000-07:00

Oli jo kotiin päästessä liian hämärää kuvan ottoon. Toivottavasti huomenna on aurinkoista, koska tuo lanka on niin upean väristä!!!!!
-edit-
Eilen oli aurinkoista, joten sain tuon oranssin talteen :o)
- edit -
Paketissa oli Wolle Rödel lankaa, ihanan pehmeää. Sukkalankaa... en taida raaskia sukkia siitä kun se on niin pehmeää ja kaunista :o) Ihanat käsi- ja jalkavoide, joita tässä nuuskin. Ja keväisiä kukansiemeniä, sekä kortti. Kiitos, hyvä Sny, kuvaa seuraa!

Keväinen kortti ja valmis ufo

2011-03-13T11:03:00.000-07:00

Kauhea kiireviikko, mutta SNYltä tuli ihana sininen kevätkortti, krookuksia. Kun vielä lumet häviäis niin voisi livenäkin niitä nähdä. Kiitos, ja anteeksi kun en ole kiitellyt ennemmin.

Päättelykeiju poikkesi ja neuletakki lapsisukulaiselle tuli valmiiksi.
Tytön palmikkotakki Suuri käsityölehdestä 9/2010. Sovellettu, koska en tehnyt Debbie Blissin langasta, vaan Cascaden Ecosta, ostettu viime keväänä Vanhan Sataman messuilta, ja taas nelosen puikoilla. Vuorin tein kierrätysfleecestä (leikkasin yhden jakun kappaleiksi kun ei sitä kukaan käyttänyt) kun oli täsmälleen oikea väri.

Taskuista tuli aivan loistavat vaikka itse sanonkin.
Ja kaulus oli tosi kummallisesti ohjeistettu, mutta lopputulos olikin onnistunut.
Ja vielä takaa kun oli niin kaunis päivä.
Pitää vielä kuvata saaja takin sisällä. Todennäköisesti takki laahaa maata...

- edit - Vein takin saajalle viikonloppuna (unohdin kuvata käytössä) ja se on ihan sopiva. Päivittelin sitten että voi kun olin ihan varma että se laahaa maata, niin lapsi meni kyykkyyn ja sanoi:
- Voin mä kävellä näin kyykyssä.
- edit -

Kevään ensimmäinen paketti!

2011-02-23T08:55:00.000-08:00

Jee! Mukana Gedifran Diandraa, jossa on villaa ja pellavaa (!), ja Mirasolin Sulkaa, merinovillaa, alpakkaa ja silkkiä. Pimeässä otettu kuva, jossa värit näyttävät kalvenneilta, sanoisin vedenvihreä (ihana kevät) ja petrooli tuolleen oikeasti. Pipolankoja selkeästi, jolleivät ryhdy lemmikeiksi :o) Silittelylankaa molemmat! Sitten Zimmermanin Knitters Almanac, nron 6 bambuiset puikot ja banaani-kirsikkateetä, sekä kortti. Suurkiitos!
Zimmermania en ole koskaan neulonut, kiva kokeilla miten neulojaystävällinen hän onkaan.
Ja hyvä SNYni, aivoille tekee hyvää vaihtaa linjaa, vaikkapa edes langanvahvuutta :oD

Sama uusiks

2011-02-05T09:29:00.000-08:00

kun tein toisen kerran wurmin. Mokoma venyi ja alkoi valahtaa silmille. Lankaa olin ostanut aika reilusti, joten vanhaa piti purkaa kavennusten verran niin riitti uuteen pienempään. Ihan samannäköinen siitä tuli.

Pari juttua

2011-01-23T06:02:00.000-08:00

Loppuviimeksi langatkin tuli päätettyä ja sitten meni aika kauan kuvaamiseen. Eli tämä KAL huivi, valmistui kyllä ajat sitten mutta siinä se siten odotteli jotain. Muoto on hieno ja lanka pehmeä, ehkä pitää kuvata uudelleen kun kevätvalo sallii.

Sitten piti kokeilla josko sukkien tekeminen olis muuttunut kiinnostavammaksi.

No eipä oikein... Kaksi samanlaista on vaan niin tylsää. Malli on Retro Rib Socks Favourite Socks'ista. Lanka on 7 veljestä, joka oli suhteellisen väärä valinta. Lankaa meni noin 200 g ja noista tuli aika suuret, tein enemmän silleen että milloin näyttää normaalille jalalle enkä mittaamalla. No, kai maailmasta löytyy joku jolla on tuon kokoinen jalka.

Purppuran sävyä

2011-01-09T08:42:00.000-08:00

tai ehkä valaistus tekee temppujaan. Päivänvalosta ei ainakaan ole kysymys.

Eikä oman pään kuvaamisesta oikein tule mitään, kamera painaa sen verran että homma on aika hankalaa. Malli on wurm ja lanka on Malabrigon Silky Merinoa, silkkiä 51 % ja merinovillaa 49 %, väri on Blackberry. Lankaa meni siinä noin suunnilleen 50 grammaa. Ihana pehmopipo, jatkuvasti silmille valahtelevan tilalle.

Sitten syntymäpäivälahjahuivi ihmiselle, joka ei pahemmin huiveja käytä. Mutta kerää niitä, etenkin jos on jotain bling blingiä mukana.

Toinen Bitterroot, lankana tämä. Puikot nelosen, ja helmet edelleen kasin hopeasisuksisia siemenhelmiä. Lankaa meni ehkä jotain 30 g.

Nolompi juttu oli että kun tein edellistä huivia samasta langasta, luulin että lanka loppui kesken. Tai kesken ja kesken, huivi jäi vaan vähän lyhyeksi. Sitten löysin kaksi kerää yhdestä lankavarastolaatikosta. Olivat ihan päällimmäisenä.

Punainen pojalle

2010-11-02T11:30:00.000-07:00

Saaja ei tiennyt mikä on slipoveri, joten sanottiin sitten että se on pujoliivi. Lanka on Kauhavan Kangas-Aitan Pandaa ja värin valitsi saaja, puikot nelosen ja malli omasta päästä. Neulottu pari kertaa, kun ensin oli niin iso ja nyt on sitten juuri sopiva. Eli ehkä olisi kannattanut se isompi jättää purkamatta. Kierretty resori, yhden kerroksen helmineuletta, neljän silmukan palmikkoa, XO-palmikkoa, ja "medaljonki" keskellä, takakappale sileää neuletta.
"Tuliskohan tähän hihat?" kysyi saaja varovasti. Ehkä olisi tarvetta hihallisellekin.
Mutta Pandaa on sitten mukava neuloa.

Syksyä

2010-10-02T08:43:00.002-07:00

ja viimeistelykeiju ei ole vieläkään poikennut. Ehkä se on pelästynyt yskää.
Bitterrootin isompi versio sitten tuli pääteltyä, taisi mennä kolme viikkoa kahteen langanpäähän. Tosin oon tehnyt muutakin välillä. Purkanut ainakin. Ja yskinyt.
Nelosen puikoilla, ja mielenhäiriössä yhdenkertaista Grignascon Merinosilkiä, helmet kasin läpinäkyviä hopeasisuksella, pujoteltu silmukoihin 0,75 mm:n virkkuukoukulla. Lankaa meni ehkä 30 g, mun keittiövaakani ei noin vähään reagoi.
Kahdenkertainen lanka olis ollut parempi siinäkin mielessä, että olis tullut isompi. Tuo on pingotuksen jälkeen yläreunasta vain noin 170 cm ja niskasta keskeltä alas noin 75 cm. Eli malliin nähden jäi pieneksi.

Kolmas ja neljäs

2010-09-23T06:17:00.001-07:00

vihje on sitten samassa kuvassa kun unohdin kuvata kolmannen jälkeen, ja pitsineuleen purkaminen ei ole kivaa. Saati helppoa. Hitsi kun on pyöröpuikko sen verran lyhyt jo silmukkamäärälle ettei muotoa näe sileänä, mutta säilyypä jännitys loppuun asti. Valkoiset langanpätkät on mun merkkilankojani.

Työn alla

2010-09-20T08:11:00.000-07:00

on tämä huivi, ensimmäinen Mystery KAL mulle.

Ensimmäisen vihjeen jälkeen:
Ja toisen:
Nelosen puikko ja lanka on Marks & Kattensin Alpaca Silkiä, 70 % alpakkaa ja 30 % silkkiä.

Pieni välihomma

2010-08-31T05:02:00.000-07:00

jonka tuossa tekaisin. Valmiin koko on suunnilleen 25 cm x 40 cm, IKEAsta joskus ostettua petroolinväristä puuvillakangasta, ja 40 cm vetoketju yläreunassa. Ripustuslenkki samasta kankaasta. Tein tuon kaverille pingismailojen säilytykseen. Ensin ajattelin että vaaleansininen vetoketju näyttää oudolle, mutta itse asiassa se on aika kiva yksityiskohta.
Muuten mulla on kaikki paikat täynnä melkein valmiita töitä. Nyt ei tunnu sujuvan kuin aloittaminen...

Kesävillaa (ja horisontti vinoon)

2010-06-25T11:57:00.001-07:00

vasta sen nyt huomasin, että kuva on vinossa. Olkoon. Väri on oikeasti enemmän sireeni, mutta näköjään vaaleansinisellä taustalla näkyviin tulee punaisuus.
Ajattelin päätellä langat tänään, mutta olinkin ne sitten jo päätellyt. Malli on Kiri, lanka on Wetterhoffin Silvia (30 % silkkiä, 70% villaa), puikot nelosen. Lankaa oli 100 g ja jäi nöttönen. Tuo syö lankaa ihan tolkuttomasti, piti purkaakin jotta riitti lopetukseen. Kiva tehdä, mallin oppi kun oli tehnyt mallikerran kerran.

Tiskirätti

2010-06-20T10:37:00.000-07:00

jota piti kokeilla kanssa. Ohje on Ravelrysta Waffle Knit Dishcloth, lanka Novitan Wavea, 81 % viskoosia ja 19 % pellavaa, nelosen puikoilla kahdenkertaisesta langasta.Lankaa ostin tarjouksesta "joskus" ja ajattelin jo ostaessa kokeilla jotain tuollaista. 200 g lankaa tuli neljä rättiä ja jäi vähän ylikin. Kokeillut en ole vielä, vähän hämää ajatus siitä että miten tuo voisi olla yhtään sen ekologisempaa kuin ihan tavallinen wettex jonka voi pestä jne ja laittaa vielä lopuksi kompostiin... No, saa nähdä jos tuollaiset ovat kuitenkin maailman parhaita ihan kaikkeen pyyhkimiseen.

Ompelua vaihteeksi

2010-06-07T10:18:00.001-07:00

Keväällä jossain kohdassa osui kirjakerhon lehdessä silmään Yoshiko Tsukiorin kirja Ihanat mekot ja tunikat. En erityisemmin ole aasialaiseen estetiikkaan viehättynyt, mutta kansikuva näytti jotenkin kivalle. Ehkä värit.
Aloitin sitten A:sta, malleja on aakkoset A-Z. Oikeastaan ne on kaikki ihan kivoja, vaikka sitten kaikki tekisi.
Kangas Eurokankaasta, jotain ohutta puuvillaa. Näin tuon heti kun sisälle kauppaan kävelin, ensin ajattelin että yök, mutta se muuttui koko ajan kivammaksi, kun kävelin ohi muutaman kerran.
Saumoja oli peräti rintamuotolaskokset, sivusaumat ja olkasaumat. Vinokaitaleella käännetty kaulus ja kädentiet ja helma käännetty suoraan. Eli yhden illan työ.

Kesäpipa eli on se vaikeeta kuvata omassa päässä

2010-06-01T10:42:00.000-07:00

järkkärillä kun tarkennus menee jonnekin ja niin edelleen. Kokeilin kännykällä kuvata muttei siitä tullut mitään.
Pipa on Teeteen Popparia, eli 100 % maissilankaa, melkein kaksi kerää. Resoriin mukaan neulottuna elastaanilanka, se "väritön" versio. Poppari on ihana lanka, tosin neuloa aika hankala, kun hajoaa niin helposti. Puikot 4,5 ja 5,5 KnitPro:t 40 cm kaapelilla. Puikkopäitten kiinnitys oli hieman haastavaa... onneksi en ihan yksin pähkinyt vaan kaverin kanssa. Saatiin hyvät naurut siitä. Malli on Slouchy Copy Cat Hat Ravelrystä, ja silleen fiilispohjalta pituutta, sovitin aina välillä ettei vaan jää liian lyhyt. Lankaa jäi vähän hassu määrä, kun sitten en ollut ihan varma riittääkö päättelyyn. Olis riittänyt vielä ehkä yhteen mallikertaan.

Metallia ja vähän muutakin

2010-05-14T09:36:00.000-07:00

Ennen joulua olin hopeatyön alkeiskurssilla. Tekemässä lenkkejä ja ketjuja. Tosin ensin tehtiin helmiä, kun ope selitti mitä tullaan tekemään ja minkälaisilla työkaluilla ja niin edelleen. Ensin tuli tämä tehtyä kivestä ja lasista ja metallisista välihelmistä ja keskelle kukkalaatta:

Sitten alotettiin veivaus ja sahaus ja avattiin lenkkejä ja niitä sitten yhteen. Minä juutuin 1 mm lankaan ja 4 mm lenkkiin. Ensin tuli muinaisketju, jonka jo hukkasin talven hankiin. Töihin lähtiessä oli ranteessa, mutta perillä ei. Seuraavan muinaisketjun annoin eteenpäin, enkä muistanut kuvata. Mutta tässä sitten muinaisketjun muunnos (tai kaikkihan ne siitä kai loppuviimeksi on muunnoksia...), jossa parin toinen menee kolmen läpi. Näyttää sille kuin se liikkuisi koko ajan, ranteessa toimii erityisen kivasti kun kädet liikkuvat. Enemmän kuin kaula.

Sitten ristiketju, jossa ristien välissä on 8 mm langassa kaksi swarowskia ja onykshelmi. Ristit on taas millin lankaa 4 mm lenkkinä, 15 lenkkiä muodostaa yhden ristin.

Tuska, tai lituska käärmeketju, ranteeseen ja kaulaan. Millinen lanka, 5 mm lenkki, ja siinä meni aikaa. No, tuo malli ei etene erityisen paljon, 65 cm ketjua on uponnut noin 9 m lankaa. Selkeä hevipeikkomalli :o)

Ja vielä Retro-Oili. Millin lankaa, isommat lenkit 10 mm ja pienemmät 3 mm, kolme isoa yhteen kiertäen toisensa ja kahdella pienellä kiinni.

Kaapissa on noin 10 metriä sahaamatonta lankaa. Kesälomaa odotellessa...

Testausta

2010-05-13T10:38:00.000-07:00

Koneen vaihdossa katosi myös kuvankäsittelyohjelma. (On ollut kyllä vähän valokuvauspläähkin ja kun ei ole ollut yhtään kaunista ilmaa niin että minä olisin ehtinyt kuvata mitään.) Hevot, pakko se ohjelma on jotenkin saada takaisin, menee hermot näitten muitten kanssa. Mutta, kokeillaan nyt miten käy tämän kanssa.
(Dodi, ei se ihan juuballenäytä ainakaan tässä luontivaiheessa... katotaan sitten mitä seuraa kun tuon julkaisee.) Joka tapauksessa, huivi on Posh Yarn Eva 2-ply 55 % silkkiä ja 45 % kashmiria, neulottu mun nykyisillä parhailla puikoillani, eli Kollagen neliskanttisella 4 numeron pyöröpuikolla. I-han paras puikko, ei kierry minnekkään kun kaapeli on kuin ylikypsä spagetti. Mallin otin Knitter's Biblestä, joku sanoi että feather and fan, tosi nostalginen mallineule mulle, kun oli pienenä kummitädin tekemä slipoveri tuota mallineuletta. 120 s, 5 krs:n ja 5 s:n ainaoikea reunoissa. Tuosta langasta voisi neuloa vaikka alusvaatteet, se on niin ihanan pehmeä.

Vanhempaa ja uudempaa valmista

2010-02-18T07:05:00.000-08:00

Syksyllä oli Viva-lehdessä malli Novitan Purosta tehtyihin jakkuun ja liiviin, näitä ympyrästä aloitettuja ja lyhennetyillä kerroksilla tehtyjä frilloja yhdistämällä koottuja. Lehden olen laittanut talteen, joten numeroa en muista... Tuli sitten tilaus sellaisesta, värinä Kanervikko. Lankanirppis tietysti suhtautui Puroon vähän nuivasti, mutta lupasi tehdä. Ja pakko myöntää että neulomiskokemus oli oikeasti positiivinen. Sehän oli oikeasti miellyttävää neulottavaa. Vähän oli pakko pätkiä kerää vaihtaessa, että sai värinvaihdot suhteellisen tasaisesti. Puikot taisivat olla kutosen... Kaikki on unohtunut, kun tuo tuli valmiiksi jo jokin aika sitten, mutta käyttäjä, liivi, minä ja kamera osuttiin samaan paikkan yhtä aikaa vasta viime viikonloppuna.

Edestä:
Ja takaa:
Huopuvan tuo tuntui neuloessakin, toivottavasti pysyy edes jonkin aikaa kuosissa niin että kehtaa julkisestikin pitää. Värit ovat kauniit tuossa. Jostain kuulin/luin että tuoKIN lanka olisi poistumassa valikoimista :o( Kun olisi voinut kotimaista kerrankin tukea enemmänkin.

Sitten uudempi, valmistui viikonloppuna:
Modan numerosta 4/2008, tytön taskullinen pitsiliivi. Eikä ne taskut ole noin vinossa/eri korkeudella, taisin ne saada noin repsottamaan kun kiskoin mallin t-paitaa tuolta toiselta olkapäältä näkyviin.

Sama takaa:
Puikot 2,5 ja 3, ja lanka oli Tallinnasta ostettua Urpy-nimistä perulaista, jossa on 50 % angoraa ja 50 % alpakkaa. Napit Näsilinnankadun Nappipuodista, niitten väri on ihan täydellinen tuohon. Liivin käyttäjän kutittamattomuuskriteeristö täyttyi kuulemma erinomaisesti. Lankoja päättäessä ja nappeja ommellessa oli mustat verkkarit jalassa. Ei hyvä idea.

Entinen ufo

2010-01-17T09:58:00.000-08:00

nykyinen valmis. Ostin kesällä (?) Riepalta Rowanin Kidsilk Spray'ta 4 kerää, eli 100 g. Siitä sitten pikku hiljaa tuli nelosen puikoilla (teenkö mä mitään millään muulla numerolla?) 80 cm x 170 cm Muir. Kuvasin sen tänään ulkona, samalla kun yritin kuvailla vähän kuuraisia kasveja.

Vaikka päivä on pidentynyt, siinä juuri ennen neljää iltapäivällä on vielä vähän turhan hämärää. Muuten kuvassa on väri hyvä, mutta se Sprayn liukuvärisyys ei näy.

Back to life

2009-12-30T10:26:00.000-08:00

Tauko lipsahti pidemmäksi kuin oli tarkoitus. Mutta. Tuli marraskuu ja mielenkiinto kuvaamiseen on aika lailla kadonnut kun kyse on VALOkuvista.

Jotain sitten on tarttunut kennolle. Ensin työkaverille (meillä on töissä KYLMÄ) mennyt joululahja. Dropsin Alpacasta nelosen sukkapuikoilla Top-down Alpaca Mitts kirjasta Luxury Yarn One-skein Wonders, jonka on toimittanut Judith Durant.
Oman käden kuvaaminen on tunnetusti hankalaa, etenkin järkkärillä. Se on aika etupainoinen laite. Minen tykkää tavallisesti noista kikkailusta (=aloitus "väärästä" päästä) mutta tämä oli sangen hupaisa ohje. Puikot oli sitten huomattavan eri kokoiset kuin ohjeessa (2,75 ohjeessa), mutta tässä kävi tuuri ja mallineule vetää kasaan. Ehkä mun käsialallanikin on vaikutusta.

Taustana enemmänkin oljen värinen tuoli. Kyllä salamalla tulee sitten hienoa jälkeä...

Sitten rummunpäristystä!!!! Kolmetoista (13!) vuotta tekeillä ollut lampunvarjostin!!!

Tarina alkoi -96 Turusta kun asuttiin kaverin kanssa Hämeenkadun ja Uudenmaankadun kulmassa. Aina yliopistolle mennessä kävelin Eevan kirpputorin ohi ja näin ikkunassa lampunjalan, joka näytti siltä kuin sanoisi "jollet osta niin kadut, mulle on ihan sama mitä teet". Ostin sen sitten, ja se teki kauhean loven opiskelijan rahastoon, maksoi yli sata markkaa. Syystä, joka on varmaan helppo arvata, sen nimeksi tuli Lola (mitään rasistista ei amnestyn ikijäsen siihen lisännyt). Varjostimen kehikko löytyi varmaan kymmenen vuotta sitten, kieputusnauhakin siihen tuli kieputettua suunnilleen niihin aikoihin. Oranssi kangas löytyi Lanternan Indiq Livingistä vuosia sitten. Ja sitten kaikki osat viettivät erillistä elämää, kehikko ja kangas minun vaatehuoneeni ylähyllyllä ja Lola vanhemmilla vintissä. Kerran melkein päästiin alkuun kun kansalaisopistossa piti olla lampunvarjostinkurssi, joka sitten peruuntui. Taisin olla ainoa ilmottautunut. Vuosi sitten löysin kirjastosta varjostinkirjan ja uusin lainaa vuoden... voisin sen varmaan jo palauttaa. Tänä syksynä tärppäsi ja kurssi pidettiin ja Lola sai varjostimen. Mitään sen valossa ei näe tehdä, mutta tuollaiset lienee enemmänkin koristeita.

Kangas on taftia, se näyttää suunnasta riippuen oranssille tai punaiselle. Minä siihen oranssiin ihastuin... punainen sitten tunki väkisin mukaan. Ensin oli tarkoitus yrittää vähän hillittyä lookia (minä kun EN ole koristeellinen ihminen...) mutta ostin kokeeksi tuota hapsunauhaa, ja se oli pakko laittaa.
Mun musta viime vuonna (-08) aloitettu pikkujouluhameeni tuli valmiiksi, mutta kuvaaminen on vielä vaiheessa. Musta ei näy näillä keleillä... Rypistelin sen sitten pikkujouluissa. Tähän loppuun sitten kuva jostakin hienosta toisena osoituksena siitä että joittenkin asioitten kuvaaminen ei oikein onnistu. Kuten oman pään kuvaaminen käsivaralla takaviistosta kun on juuri tullut sieltä pikkujouluista... Mä en tiedä mihin se tarkennus meni... :o)

Pipa ja huivi

2009-10-25T09:11:00.000-07:00

Ehkä se on vanhuus, joka hiipii ihmisen kimppuun, mutta yhtäkkiä tuntui sille että pää jäätyy. Ja hei haloo, mun pääni ei ole palellut oikein ikinä. Ja giant bighead ei oikein ole tuntenut oloaan kotoisaksi minkään alla. Viikko sitten tuli kuitenkin semmoinen olo että jotain tarttis päähän.
Rose Mohairia löytyi kasan päältä ja ohje täältä ja siitä tuli tämmöinen:

Ja, lo and behold, se ei edes kutita. Jonkin kumman sattumuan kautta paksummasta langasta ohjeenmukaisilla puikoilla tehty onkin erittäin sopiva. Sen verran reilu, että sen voi laittaa päähän otsalle tai takaraivolle tai sivulle tai mille nyt sitten tuntuukin. Vois tehdä lisääkin näitä.

Sitten tuli valmiiksi (jo ajat sitten muttei saanut kameraa kaivettua päivänvalon aikaan esiin) jo täällä kuvattu punainen lanka, josta sitten tuli Oriel Lace Scarf kirjasta 101 Designer One-Skein Wonders.
Nelosen puikoilla, 150 cm x 30, ja kyllä se kummilapselle menee, on sen verran hempeä väri. Kiva malli, ja jännitys säilyi, kun sitä neulotaan sekä oikealla että nurjalla.

Tuossa ylemmässä kuvassa näkyy tuo värin vaihtuminen, joka sopii hyvin tuohon malliin.

Vähän niukka neuletakki...

2009-09-05T11:10:00.000-07:00

tuli tästä kummilapselle tehdystä:

Alla on yöpaita, kun piti kiireessä ennen kouluunlähtöä ottaa kuva, kun en tiennyt nähdäänkö myöhemmin vielä. Mutta mä olen tosi hämmästynyt siitä, että sain mitään muuta kuin vähintään kahta kokoa isompaa aikaan...

Johtui ehkä siitä, että lanka on ihan eri paksuista kuin ohjeessa, ja siinä noin suurinpiirtein sinne päin tiheys. Lanka on Anttilasta ostettua Silky Tweediä (40 % silkkiä, 20 % merinovillaa, 30 % puuvillaa, 10 % viskoosia) ja ohje on kaarrokejakku Modan numerosta 4/09. Sangen kiva malli, itse asiassa. Vaikka itsellekin tuon tekis. Tai lapselle vähän reilumman kokoisen.

Tallinnasta jäi mukaan lankaa (da-ah!) ja sitten hetkellinen mielijohde vei sisään Apollo-kirjakaupan ovesta ja mulla on nyt sitten Reimannin ja Edasin Haapsalu sall. Ihana kirja, ja tuolta nyt tekee mitä vaan, kun on kerrassaan mainiot kaaviokuvat.

Langanpäitä ja ärränsellaisia

2009-08-25T09:58:00.000-07:00

Että voi ihminen in-ho-ta langanpäitten päättelyä. Voiskohan ne liimata tai jotain...? Tai sitten vaan jättää repsottamaan?

Mutta verkkokasseja:
ja toisin päin:
Lanka on Anttilasta joskus ostettua Ericaa, 100 % puuvillaa, 2½ koukulla, ohje - tai siis innoitus ja noi hauskat kädensijat - on Pauline Turnerin Virkkaajan käsikirjasta. Kädensijat on ketjusilmukkaa, jotka on letitetty.

Sitten kummitädille syntymäpäivätervehdykseksi menevä Fountain Pen Shawl IK:n kevät ´09 numerosta.

Lanka on Wetterhoffin Silviaa, nelosen puikoilla. Sitä tuli kuin suden kuraa, tein sitten 11 mallikertaa kymmenen sijaan ennen kuin tajusin lukea ohjeen. Kerrankin sillä ei ollut väliä, kun reunakuvio oli samalla silmukkamäärällä jaollinen. En ole päättänyt vielä onko toi hieno vai hölmö kuvio, mutta pehmeä se on. Ja väristä sanoisin että enemmänkin se on vihreä, sellainen vedenvihreä.

Ilmottauduin kansalaisopiston ompelukurssille... Istuvia vaatteita. Ihan sen takia että pääsen kaahaamaan teollisuuskoneella :o) Silloin vuonna miekka ja kivi olin samassa koulussa kaksi vuotta pukuompelija-linjalla, ja valmistuinkin, ja siitä lähtien oon kaihonnut niitä mahtikoneita. Nyt pääsen taas kaahaamaan. Siellä tehdään istuvia syysvaatteita, kuten vuorillinen jakkupuku, takki tai ulsteri. (Ja tosta pääsen yhteen suurimmista raivoa nostattavista kielivirheistä (tossa se on oikein): vuori ja vuori. Vuori niinkuin Mont Blanc ja Mount Everest taipuu esim. genetiivissä vuoren kun se on alkuperäinen suomenkielen sana. Vuori, joka on vaikkapa takissa, taipuu siinä samassa genetiivissä vuorin, koska se on lainasana ruotsista. Argh aina kun luen jostain vaikka "silkkivuorellinen takki" saan pienimuotoisen raivokohtauksen! Joo, passiivisaggressiiviselta kielipoliisiosastolta päivää... mun elämäni on niin onnellista ja ongelmatonta.)

Ikuisuusprojekteja

2009-07-16T11:36:00.000-07:00

Vironvillaa vyyhti, jonka neuloin aika lailla niin pitkälle kuin kuvio antoi myöden, nelosen pyöröllä. Mun erittäin epätarkka keittiövaakani sanoo että 180 g, ja jäljellä on pieni nyttyrä. Malli on tietenkin Revontuli, muutamalla virheellä... taas todistettiin, että jos jatkaa muutaman kuukauden tauon jälkeen, kannattaa ehkä vilkaista ohjetta. Mutta oli niin pitkiä kerroksia, ettei jaksanut purkaa enää. Toi värjäys on ihan tehty tuohon malliin, muutama virhe hukkuu sinne ihan täysin.

Ihan muuta

2009-07-13T02:45:00.000-07:00

tämä kaveri on muuttanut vanhempien pihaan. Selkeästi poikanen, koska nukahtelee kesken askareiden, eikä pelkää mitään/ketään. Koira siihen säikymmin suhtautuu. Koiranruokaa ei tyyppi tajunnut syötäväksi, mutta 15 cm kastemato, jonka kummilapsi tarjosi kädestä kelpasi vallan mainiosti... Vahinko etten saanut kuvaa kun siili haukotteli :o)

Kiirekiirekiirekiire

2009-06-08T12:11:00.000-07:00

ihan omatekoinen. Kun aloittaminen on niin vaikeeta, niin sitten saa kärsiä siitä, että on kaikki levällään ja päivät loppuu kesken. Eli perjantaina on lähtö Milanoon jossa yksi yö ja sitten junalla Firenzeen ja niin edelleen. Suurin osa vaatteista on sentään silitetty. Muttei tullut tälle suutarille sitten mitään uutta tehtyä mukaan. What is new.
Tää sentään tuli:Joka on veljenpojan uusi villatakki. Kauhavan Kangas-Aitan Pandaa (70 % villa, 30 % bambu) ja puikot taisi olla 4. Malli on Modasta, se on oikeasti pusero, mutta laitoin sen halki edestä. 7 v kokoa tähtäsin, lankaa meni vähän yli 300 g. Ihana pehmeä lanka, ja mulle ei osunut yhtään solmua, niistä ovat tuosta neuloneet maininneet. Napit Koskikeskuksen Merletosta, ja ihan uskomattoman samanväriset kuin tuo lanka. Takki näyttää vähän hassulle kun siellä on aikuisten henkari sisällä. Kokeilen, jos saan saaja-lapsen pysähtymään tuo päällä sen verran pitkäksi aikaa että ehtii kuvan ottaa. Kiireinen nuorimies.

Voi voi taas se loppui

2009-05-27T09:51:00.000-07:00

nimittäin kevään SNY-kierros. Aina yhtä hauska juttu. Viimoinen paketti oli sitten varsinainen aurinko:
Ja kuvan otan kyllä vielä uusiks, kun nyt sitten on niin harmaa ilma että tuosta katoaa kaikki se oranssin loisto. Näyttää punaiselle, mitä se ei ole. Eli oranssikeltainen hahtuvakiekko, ja Marks & Kattensin mohairia, saman kuukausisarjan kortti kuin aiemmissakin paketeissa ja marmeladia. Ihanaa kirpeää semmoista. Kiitos SNYlle, eli Harmaasudelle. Väriteemat oli mainio idea! Ja aiheutit sillä suklaakahvilla selkeän riippuvuuden... :o)

Selkeesti kesä

2009-05-21T07:29:00.000-07:00

kun tuli ukkonen ja rakeita. Enää vettä. Istutin parvekkeella kaikenmoista, mutta oli pakko tulla pois kun alkoi rymistä. Viis minä siitä ukkosesta mutta tuli muuta taivaalta aika kovaa. Rymyää se vieläkin mutta rakeet taisi loppua. Piti pikaiseen yrittää kuvata pisararoiskeita ja yks jäi kennolle:
Revontuli tuli valmiiksi ja pitäis pingottaa, eli taas yks ikuisuusprojekti vähemmän. Ja veljenpojan villatakista pitäis poimia silmukat nappilistaa varten.

Kaunista harmaata

2009-04-29T10:39:00.001-07:00

oli huhtikuun SNY-paketissa. Laatikko oli sävyyn hopeanharmaa ja siellä oli vallan kaunista sisällä. Neljä kerää vaaleanharmaata Maijaa ja vyyhti tummemman harmaata Kamenaa, suklaakahvia (heti keitin ja olipa hyvää!) ja Fazerinaa, joka katosi sitten melkein saman tien. Viimeinen pala jäi kahvin seuraksi. Ja huhtikuu-kortti sitä samaa sarjaa, joka on paketissa tullut mukana jo helmi- ja maaliskuussa. Äärettömän viehättävä vanhantyylinen kuva.
Kiitos kaunis, hyvä SNY, harmaa on todella kaunis väri, ja villalangassa erityisen kaunis. Kamenaa en ole koskaan neulonut, olen vain ihastellut kaupassa miten sileää villaa se on. Tuo voisi olla pitsikaulahuivi isona, sellainen noin 20 cm leveä.

Jotain ihan muuta

2009-04-20T12:00:00.000-07:00

kun neuleet ei etene. Pitäis varmaan kaivaa kaikki ufot esiin ja katsoa mitä siellä oikein on. Jos innostuis jostain erityisesti.
Kuvasin pari helmikurssin tuotosta. Oman käden kuvaaminen on aika hankalaa, ja kuvatessa tuli kauhea ajatus että kamerassa on jotain vikaa kun se ei tarkenna olleenkaan... Kummasti kuitenkin takana näytöllä näkyi ihan ookoo kuva... ?!?!? No joo, kun se kuvausasento oli aika outo ja jostain syystä sitten katsoin etsimeen yli silmälasien. Juu ei tarkenna, ei se kamera yhtäkkiä tajua, että kuvaaja ihan itse lisäsi hyvän likinäön päälle, joka sitten olis pitänyt hoitaa pois.
Mutta, puuvillalankaa ja keraamisia helmiä. Jotka sitten kannattaa pestä ennen käyttöä, sisällä on aika reilusti valkoista pölyä, joka tulee sitten nyörin mukana ulos. Ja kuten näkyy, mustan kuvaaminen on aina yhtä palkitsevaa. Niin, on niissä helmissä sellainen pronssinsävyinen kiehkura koristeena.

Ja sitten pääsiäiskrookus, punaisia ja keltaisia ja oransseja kympin lasihelmiä kukkaan ja vihreitä lehtiin. Innostuin siitä hyrrästä niin että lehdet kasvoi vähän turhan isoiksi, mutta oikeesti on sangen huikeeta kun helmet kiipeää "itsestään" ylös metallilankaa.

Unohdin

2009-04-20T02:40:00.000-07:00

postata, että sain perjantaina (?) jo SNYltä kortin. Kuva nyt puuttuu.
-----------edit---------------
Ei puutu enää:
SNY luonnon tämän hetken väreihin sopivaa harmaasävyistä pakettia lupaili. Jännää taas :o) Ja kiitos kauniista kortista!

Noloa

2009-04-12T11:53:00.001-07:00

Jos se olis jäänyt tuohon vyyhtiin niin mikäs siinä... 14,50 euroa vyyhti. Tarjouksessa. Sulovilen alkoi heti kahmia hyllystä sitä. Mutta. Ostin sitä sitten 700 g. Sitten se loppui hyllystä. Euro on täysin hämärtänyt mun käsitykseni siitä mitä jokin oikeesti maksaa. Mutta nyt on sitten lankaa, joka kilpailee maailman ihanimman langan arvonimestä Mirasolin Sulka-langan kanssa.

Tuo sitten ei liity asiaan muuta kuin ilmeeltään... silleen että silmien takana on ajatus "vie nyt se nolo ittes jo pois sohimasta sillä nololla kameralla kun koira ei oi-kees-ti jaksa". Tassu on ihan paras :o)

Valmiita ja melkein valmis...

2009-03-24T08:06:00.000-07:00

Valmis on tämä ikuisuusprojekti (mikä ikuisuusprojekti on valmis...?). Mutta meni siihen muutama vuosi. Ja siitä opittua seuraavat asiat:
1) Grignascon Merinosilkkiä ei neulota yksinkertaisena (ainakaan käsin),
2) 2½ puikot on liian pienet
3) jos on pitempi (6 kk - 1 v) tauko niin tarkistetaan mitä ohjeessa luki eikä jatketa fiilispohjalta.
Mutta kaunis siitä tuli. Ja sangen iso. 60 cm x 170 cm. Lankaa melkein se 100 g, jäi ehkä 20 m. Mun keittiövaakani ei niin pieneen nyttyrään reagoi mitenkään.

Tässä vielä yksityiskohtaa.

Viime lauantaina oli niin kaunis ilma että piti kameran kanssa hosua enemmänkin. Ja tässä vähän blingiä: tikapuunauhaa kymppikoon kirkkaista siemenhelmistä, joissa on hopeoitu sisus, ja 5 mm sinisistä putkihelmistä. Mun mielestäni turhan bling mutta helmikurssin open mielestä ei oo nähnytkään blingiä, jos maailmalla vallalla olevaan käsitykseen blingistä vertaa :o)

Sitten vielä peyotepistolla tehty pallo. Se on melkein valmis. Pitäis keksiä minne sen laittaa palloilemaan, sitten se olis valmis. Ehkä jonain päivänä mulla on tommosia siljoona ja ripustan niitä vaikka joulukuuseen. Oikeesti, ihan käsittämättömän mainio aivolepuutus, kun tuommosia tekee.

Paketti tuli - kuva tulossa - ja kuvaa

2009-03-17T22:31:00.000-07:00

kiitos kaunis taas SNY:lle. Ihana tuoksu tuntui jo päälle :o)
Tuoksu oli lakritsiteestä. Mukana oli myös mustaa Dropsin alpakkaa, lankaa, jota voi vain silitellä jä hymistä. Ja marmeladia (köh köh) ja kortti.
Kuvan jo otin, mutta yhdeksän jälkeen illalla mustan kuvaaminen ei oikein onnistu. Jos viikonloppuna sais kuvattua tuon niin että näkyisikin jotain. Paitsi marmeladi ei ehkä näy enää...
Suurkiitos taas!
*muoks*
Noniin, se kuva. Ja... marmeladit ei tässä huushollissa säily, etenkään tuoreet sellaiset. Hyviä oli, kiitos kovasti vielä vaan :o) Näköjään ei tuo kevätaurinkokaan paras mahdollinen kuvaussää ole, mutta on se nyt parempi kuin yö. Tuo lanka on oikeasti mustaa eikä semmoista sinne päin, mikä on mun väripaletissani paras, siis se oikea musta eikä punamusta tai sinimusta tms.

SNY postia

2009-03-09T23:09:00.001-07:00

Teaserin laittoi SNY ihan oikean postin mukaan. Taas pikaisesti kännykkäkameralla otettu kuva. Mä en ehdi päivänvalon aikaan kunnolla kotiin että saisi värit toistumaan, tuossa reunuksessa on erityisen ihanat värit. Sama "hyväksi" todettu kuvauspaikka eli kortti on vinossa. Paketista vihjaili SNY, vähän jännittää.

Koivunlehti on muuten valmis, pitää vielä pingottaa. Corrieta pystyy katsomaan päätellessä...

Niin

2009-03-08T12:43:00.000-07:00

ei oo kuvia mistään valmiista. Tosin ikuisuusprojektien äiti eli koivunlehtishaali yhdenkertaista Grignascon Merinosilkistä puikoilla numeroa 2,5 lähenee valmistumista. Olen jo reunuksen viimeisellä kerroksella ennen päättelyä, mutta kun ei voi katsoa tanssia samalla niin se pysähtyi. Tosin ottaa aivosta kun menin sitten siinä noin 40 cm neulottuani, ja nyt on noin 160 cm neulottuna, vaihtamaan vauhdissa reunuksen helmineuleen ainaoikeaksi. Haloo!?! Pitää sitä sitten käyttää runtussa niin ei näy.

Taikasormista tarttui mukaan neulahuovutusneuloja, kun kummilapsi osaa niin jos se näyttäis miten se käy kun on oma neula. Ja lankaa tarkoitukseen. Sitten yhdet villatakkilangat kummilapsen veljeä varten. Sitten loput mun Tapestryistäni on tulleet Lankaideaan, niin ei lopu kesken Titianin teko. Ja siellä oli semmoista Manos del Uruguayn silkkivillaa, joka oli varmaan kaunein ikinä näkemäni väri. En kerro mikä ettei kukaan mene ja osta pois sitä. En ostanut mutten tiedä kauanko pystyn olemaan ostamatta.

Melkein on neuleplääh mutta uskoisin sen johtuvan siitä kun oon lukemassa tenttin (tai siis kahteen) ja ei oikein uskalla olla lukematta niin yrittää olla neulomatta. Olen joutunut hämmästyksekseni toteamaan että Kalevala kulkee. Oikeesti. Ehkei peruskoulu olekaan oikea paikka sen lukemiseen ekan kerran. Kai mulle käy Seitsemän veljeksen kanssa samoin... joudun nielemään vuosikautisen inhoni sitä kohtaan. No joo, ei nuolaista ennen kuin tipahtaa. Niin ja on tässä vähän muutakin menossa... ehkä siitä joskus jotain.

Mutta pakko on kuitenkin leuhkaista, että kesällä mennään tänne. On talo vuokrattuna kahdeksi viikoksi. Tuosta radasta huolimatta, ei sen takia. Ja kun kuvattomuus on tyhmää niin tässä kuitenkin sitten yksi. Italiasta. Firenzestä. Palazzo Pittin takaa Bobolin puistoon päin.

Sininen paketti!

2009-02-12T11:53:00.000-08:00

Eilen tuli pakettikortti, ja tänään hain paketin postista:

Ja siellä oli:

Kaksi kerää Järbo garnia, aivan i-ha-nan väristä, lempparivahvuista ja pehmeää. Mutta kuten jo pitemmän aikaa näin talvella... ei se tuossa kuvassa näy kunnolla miten kauniit siniset siinä onkaan. Tai ehkä tuon punaisen o:n yläpuolella on se taivaansininen niinkuin se oikeasti on. Jos viikonloppuna on yhtään päivänvaloa niin yritän uudelleen kuvaa. Ja kortti, ihana talvikuva, sellainen mistä tulee hyvälle mielelle, ja SNYn runotervehdys. Ja marmeladia. Ja suklaata. Pakko oli lopettaa syöminen, ihanaa tahmeaa tuoretta marmeladia... ihan koukussa erityisesti sitruunaan... huomenna saa jatkaa... ei saa mennä takaisin pussille...
Suuret kiitokset SNY:lle :o)

SNY tervehdys

2009-02-03T23:22:00.001-08:00

tuli oikean postin mukana, kiitos kovasti. Kuva on vähän mitä sattuu, kännykällä äkkiä tuolleen hullusti vinossakin, ettei salama peilaa kuvan pinnasta. Pikkuvinkkiä tulevasta oli tervehdyksessä :o) Jännää. Kiitos vielä!

edit: muokkasin kommentointia, nyt voi anonyymistikin kommentoida, hyvä SNY :o)

Mopoilen

2009-01-31T10:38:00.000-08:00

ja kohta se lähtee käsistä... Kävin tuon kuvaamassa kun vielä aurinko paistoi ja sitten tein taas vähän... Nyt niitä on 14 ja alkaa olla sähkövalolla liian pimeää tehdä :o( Aivan mainio tapa nollata pää, on tehdä helmitöitä: muuta ei aivoihin mahdu kuin se montako helmeä ja mistä pujottaa neulan.
Niin ja on mulla ihana uus objektiivi kamerassa. Nyt tajusin mitä iloa on syväterävyyden säätämisestä.

Pipa

2009-01-18T09:35:00.000-08:00

niinkuin se täällä päin on. Ohje on vallan mainio Mariomyssy. Lanka on Mirasol Sulka (60 % merinovillaa, 20 % alpakkaa ja 20 % silkkiä) ja se on Perusta kotoisin ja Lankaideasta ostettu.
Puikot oli numeroa 6, ja lankaa meni jotain 120 grammaa. Vähän yli kaks vyyhtiä. Tuossa mallissa on ihan uskomattoman hyvännäköinen tuo kavennus. Tuota tehdessä tajusin elämäntehtäväni: mun pitää ostaa amme ja täyttää se tuolla langalla ja kuluttaa loppuikäni siellä. Se on varmaan ihanin ikinä tapaamani lanka. Oon pitänyt sitä sisälläkin päässäni perjantaista asti... ja mä en ole pipaihminen.
Jostain syystä mä luin aikaisemmin että sen nimi on Manos... en kyllä enää käsitä mistä sen oon keksinyt. Etiketissä lukee aivan selvästi Mirasol.

Ja Muir valmiina

2009-01-10T12:17:00.000-08:00

Ja kuvaankin riitti viikonloppuna päivänvaloa. Ihan tuolleen puoli kahden maissa päivällä.

Lankana on Rowanin Kidsilk Haze, puikot numeroa 4, ja lankaa kului vähän yli 100 g. Viidennestä kerästä tein päät. Kokoa tuolla on suhteellisen massiiviset 80 x 210 cm.

Ohjehan on täältä. Mä en kyllä ymmärtänyt sitä suurta draamaa joka siinä ohjeessa oli siitä alareunan tekemisestä... siis se pää, joka poimittiin kun purettiin se ylimääräinen luontilanka. Niinku että mitä vaikeeta siinä oli. Selkeä selitys. Ehkä se oli amerikkalaista suurieleisyyttä.

Toinen kuva vielä kun oli omenat jäätyneet kivasti.

Muir pingottuu

2009-01-04T07:39:00.000-08:00

niin että tulee täällä jotain valmistakin. Joskus. Kun se kuivuu ensin. Siitä tuli kyllä sangen suuri... pingotin sen vanhemmilla vanhaan sänkyyni, joka on 80x200 ja nippa nappa riitti. Tähän sit lohdutuksena se seuraava suvussa viljeltävä sananlasku: "ei iso sisältänsä kaara".
Baskeri meni purkuun kun se oli liian matala. Eikä erityisen hieno "pitsi"kuviokaan, enemmän ne näytti kirkkoveneille... Ehkä jostain löytyy erimoinen malli ennen kesää.

Tuossa sitten se joulupakettilanka. Ihana, semmoinen ettei siitä tarvi mitään tehdä, aika kuluu kivasti silitellessä. Rekvisiittana puolet toista lahjaa, Taikaa , ja taustana vielä remontin jälkeen puhtoinen parveke... (Juu meillä on siniset kaiteet edelleen, kun "niistä on niin tykätty" sanoi arkkitehti ja kukaan ei yhtiössä tunnusta päästäneensä moista suustaan. Tosin ne näyttää ihan makeille nyt. Vähän sellainen "heja Sverige" tunnelma kun sinikeltaisessa talossa asuu.)

Silittelylangoista... tapasin uuden tuttavuuden Lankaideassa kun kävin kysymässä lisää Tapestrya Titianiin. Manos (?) Sulka... semmonen että hyrisemään laittaa ihmisen. Kaupan toinen asiakas nyrpisti "joo, mutta värejä puuttuu". Öö... no ei ollut pinkkiä eikä limeä eikä persikkaa eikä sanonko mitä. Melkein kysyin että "kysyinkö sulta jotain ja mitä väreillä on tekemistä sen kanssa mille jokin tuntuu senkin tyhmä ämmä". Toivottavasti sen neule menee pilalle.

Pelkkää ufoa pukkaa

2008-12-30T09:07:00.000-08:00

Jostain syystä kaikki siirtyy sivuun siinä vaiheessa kun pitäisi päätellä tai jotain. Kaventaa esim baskerin viimeiset silmukat pois. Tai neuloa Muirin päät valmiiksi. Tosin joululomaa on pilannut pää-hartia -välillä liikkuva särky/jomotus. Kai nyt jo isompikin ressi olis pitänyt ohi mennä... 19. päivä se oli ihan säännönmukaista, mutta kun 27. päivä tuli ja meni "kaverin" kanssa niin ottaa jo päähän.
Joulupukki toi vyyhdin Mohair Fioria Vihreästä vyyhdistä. Ihana väri, semmoinen sinikirjava. Ja osallistun taas snyilyyn.

Etana täällä - viimeistelykeijua ei vaan näy

2008-12-17T10:25:00.000-08:00

Ja tässä on molemmat hameet, tai siis alus- ja päällyshame. Mä en yhtään muista kenellä se kamera oli siellä pikkujouluissa. Niin että parvekkeella sitten kuvattuna tuulettumassa olevat vaatteet. Tai siis yläosa oli tää vanha juttu. Tommonen polyestertafti on mainio kangas, ei edes rypistynyt.
Hyvät oli kalaasit, mahtoiko kukaan siellä saada juomalippujaan käytettyä. Kävisköhän ne jossain baarissa myöhemmin... sitten kun tulee seuraavan kerran jano. Ehkä vuonna 2016. Livemusiikkia ja bändin kovimmat nimet oli Marzi Nyman ja Zarkus Poussa ja solisteina oli Ismo Alanko, Hanna Pakarinen ja Veeti Kallio.
Aattelin parantaa kaikki tapani joululomalla. Vielä kaks työpäivää tänä vuonna ja sitten takasin loppiaisen jälkeen. Jos vaikka viimeistelykeiju on pukin pajalla urakkahommissa ja tulee sitten joulun jälkeen käymään mun kämpillä. Joululahjat tulee sitten kaupasta.

Jotain sentään

2008-12-07T11:42:00.000-08:00

niin että en mä vain sohvalla nenääni kaiva ja digiboksilta telkkaria kato (oikeesti, mä tallennan ohjelmia joita ehtisin/voisin reaaliajassakin kattoa, mutta kun en viitti, maratoonaan mieluummin):
Itku miten tähän vuoden aikaan tulee surkeata jälkeä digijärkkärilläkin. Pimeää pimeässa. Tietty jos näkis vähän enemmän vaivaa. Tai ei tähän aikaan vuodesta ostais mustaa. Joka kerta. Niin, se on tyllialushame, ohje täältä ja helppoa kuin heinänteko. 3 metriä siihen meni. En mä tuolla pelkästään ole minnekkään menossa, vaan kaveriksi on työn alla taftista kellohame. Vyötärö siitä vielä kesken. Ens perjantaina on seuraavat pikkujoulut teemalla Hollywood ja kutsussa erityisesti ylipukeutumista kannustettiin. Mää sit sain innoituksen Diorin Corolle-tyylistä ja Grace Kellystä Hitchcockin Takaikkunassa (i-han pa-ras e-lo-ku-va). Joskus juhlahepulin saavana vastustan vaatteisiin paneutumisen nimittämistä ylipukeutumiseksi. Tosin mopedini keulii tällä kertaa aika lailla, mutta jos oon siellä yksin pyntättynä niin lähden kiukkuisena kotiin ja kannan kaikille kaunaa seuraaviin juhliin asti. Hartiahuivissa jouduin antaan periksi, pudotin silmukan ja purin sitten 20 cm mohairlankaa... Niin että en sitä saa valmiiks niin että voisin pikaiseen pingottaa sen keskiviikkona ja sit se olis perjantaina käytössä. Not.

Köh köh...

2008-11-26T10:45:00.000-08:00

ei se musta tullut valmiiksi kun torstai-iltana siinä kymmenen aikaan tajusin, että olin kuin olinkin sen onnistunut ompelemaan niin että sitä ei kääntänyt millään. Niin että vuori olis sisäpuolella silleen viksusti. Kirosanoja sit vuolaasti päästelin. Edelleen se on puolivalmis, tosin nyt on vuori ja päällikangas niinkuin pitääkin. Silittää tarttis edelleen ja helma kääntää. Ei jaksa. Edelleenkään musta sametti ei ole ompeluystävällistä. Olis kiva nähdä mitä tekee.
Kävin eilen siellä uudessa lankakaupassa. Olipa mainio puoti. Tarttin kutosen sukkapuikkoja tai lyhyttä pyöröä. Ostin nää...
Eli ekat Knitpicksini. Kauniit ja sileät. Mutta niissä on ihme haju. Liima tai lakka tai joku sellainen. Yök, mutta kai se haihtuu. Tai toivottavasti haihtuu. Kännykkäkuva. Kun ei edes kameraa saa laukusta esille.

Kattelin siellä Rowanin ohjekirjaa ja siellä oli Titian. Ihan pakko tuommonen on ihmisen saada tehdä.

Toissasunnuntain Hesarin kysymyspalstalla oli yks mun suurinhokkini käsiteltynä. Mt. Everest on vuori ja takissa on vuori, mutta jos näen Mt. Everestin niin näen vuorEn ja jos korjaan takin vuorIn, kun takinvuori on lainasana, perujaan ruotsin foder-sanasta niin eipä se vokaali muutu. Niin että Indica pelmuaa sitten vaatekaapissa... etsivätkö Narniaa sieltä vuorien sisältä.

Keskeneräisiä

2008-11-18T11:49:00.000-08:00

on kaikki tekeleet. Tosin tuo yksi on pakko saada perjantaiks valmiiksi, mutta hei kenen idea oli ostaa mustaa samettia. Oikeesti, en näe yhtään mitä teen sen kanssa, ihan kuin sokkona ompelis.

Kävin joo kanssa messuilla. Oliko liikaa ihmisiä vai mitä, mutta en ollut yhtä innoissani kuin viime vuonna. Ostin vähän lankaa ja keramiikkanappeja, eli en paljon mitään siihen nähden kun yleensä lähtee lapasesta tuommosissa paikoissa. Jos sais viikonloppuna päivänvalolla valokuvan, se lanka on niin kaunista. Ja jos tulis toi ompeluskin valmiiks enkä sotkis sitä pikkujouluissa (oikeesti, mä olen varmaan pahin aikuissotkija ruokapöydässä, ilmeisesti lihasmuisti on yksivuotiaan tasolla kun aina on vaatteilla ruokalista) niin vois siitäkin kuvan ottaa.

Huivivaihtohuivi perillä

2008-10-15T09:57:00.001-07:00

tai ehdin vasta tänään hakea sen postista. Kotiin päästyä oli jo liian hämärää ulkokuvata, joten sisällä taas:
Huivi on Mittumaari Ullasta, tekijän mukaan merinovillaa ja "jotain muuta". Salainen huivintekijä tämän lähetti, eli ilmeisesti "enkeli". Suuret kiitokset :o) Kuulemma saa värjätä. En taida... ainakaan heti, tuo valkoinen on niin kaunis.

Ai niin, oli siellä suklaatakin mukana. Tosiaan oli...

Mutta kiitos vielä kerran :o)

Uusi alku

2008-10-12T10:09:00.000-07:00

Päätin sitten vaihtaa paikkaa.

Annoin tämän huivin eilen jo pois oranssin ystävälle:

Lanka on Julesin värjäämää kevään 08 SNY kierroksella saamaani lankaa, puikot nro 4 ja malli on Victorian lace today kirjasta. Unohdin sitten mitata minkä pituinen siitä tuli, neuloin langan loppuun. Siinä oli muuten pitsimalli, mitä en oppinut ulkoa.