keskiviikko 24. lokakuuta 2018

Kun saa harsinlangat pois

niin on aika valmista.
Viime keväänä tuo tuli tehtyä muuten, mutta napinlävet odotuttivat itseään. Keväällä ja kesällä ne näkisi tehdä, mutta villasekoitekangas syliin viime kesänä ei ollut kovin houkutteleva ajatus. Joku aurinkoinen syyspäivä tein sitten napinlävet ja ompelin napit, mutta ne harsinlangat olivat edelleen siinä.
Sekä hameen että takin/pitkän jakun kaavat siitä yllättävän käyttökelpoisesta ikivanhasta Modasta 3/98, mutta raskaalla kädella muokatut. Kangas Eurokankaan palalaarista, vuori saman kaupan "5 euroa niin täysi muovikassi kuin vain saa tungettua". Taitaa vuori olla verhosatiinia, tuskin tuota tulee pidettyä niin paljoa että kulutuskestävyyden rajat tulis vastaan. Bling-napit oli Merlettosta, vahinko kun sitä ei ole enää.
Metallilankaa kankaassa, sakset oli pakko teroituttaa kun oli leikannut kappaleet, ei pystyneet enää oikein mihinkään. Ja tuossa on painoa ihan uskomattoman paljon, ja painon on pakko olla kankaasta. Noissa Chanel-vibaisissa kankaissa on jotain niin kiehtovaa, jppa tuollaisissa jossa on vähän vaaleanpunaisesta aavistusta.

maanantai 22. lokakuuta 2018

Seuraavat sukat

Näköjään kuvattuna miten sattuu.
Malli on taas Austrian Socks, Interweaven Favorite Socks -kirjasta. Lanka on Hjertegarnin Sock 4, puikot oli 2,5. Ohjeen mukaan tehtäessä aloitettaisi i-cordilla, minä olen aikaisempiin tehnyt nirkkoreunan, mutta näissä tein kääntöreunaksi nurjan kerroksen. Tuo mallin voi tehdä aina uudelleen, sopivan vaivalloinen mutta etenee.

sunnuntai 7. lokakuuta 2018

Lahjasukat

Jotka unohtui kuvata. Piti sitten saajaa pyytää ottamaan kuva jälkikäteen, onneksi nuoriso on ystävällistä ja kännykällä saa pikaiseen kuvan otettua ja lähetettyä.
Malli on Escalator socks, ja lanka on Austermannin Step, jota meni 106 grammaa. Eli toinen kerä on nyt just aloitettu, mutta kyllä siitä lyhytvartisemmat sukat saa. Villaa 75 % ja polyamidia 25 %, puikot kokoa 2½.

Lankahan on ihanaa neulottavaa aloe veroineen ja jojobaöljyineen, ja tuo sininen on vaan niin ihana väri. Ja jos johonkin oon ihastunut, niin kärjen silmukointiin. Ehkä sen tekemisen jonain päivänä muistan ulkoa, mutta siihen asti lunttaan täältä (liikennevälineneulontaan) tai täältä (kotikoneelta).

lauantai 18. elokuuta 2018

Syntymäpäivää

viettänyt 11-vuotias sai lahjaksi, edestä ja takaa:

Malli on Ottobren numerosta 6/2017, Hella-mekko tunikamitalla, ja ilman eturöyhelöä. Kangasta olen nähnyt internetissä käytetyn kesämekkoihin, ja kun tuohon Eurokankaassa törmäsin, niin heti tuli kyseinen syntymäpäivälapsi mieleen. Unohdin ottaa kuvan mekosta päällä, joten tässä kuvat liian ison henkarin päällä ennen lahjan antoa.

Tuo helman brodeeri määräsi sen, etten tehnyt keskitakasaumaa, johon vetoketju olisi piilotettu. Joten kun ei voinut peittää, niin korostettiin, ja laitoin ison vetoketjun. Samettinauhat hihoihin, nauha on Merletosta, joka ikävä kyllä lopettaa.

Ja kun syntymäpäiville olin menossa, niin tein oman puserotikin valmiiksi.


Malli on Suuren käsityön numerosta 6-7/2018, taisi olla kannessakin. Kangas on Eurokankaan palaviskoosia, jonka ensin jätin ostamatta, mutta se vaivasi niin, että oli pakko mennä takasin. Ja onneksi se oli vielä siellä palalaarissa. Tuo on ihanan pehmeä kangas, mutta rypistyy saman tien. Tuokin oli silitetty ennen kuvan ottoa... Ja helma on suora, eikä tuolleen toisesta sivusta pitempi. Röyhelöiden tekeminen on ärsyttävää, henk. koht. olen enemmänkin laskosihminen. Enkä suostu sanomaan niitä frilloiksi kun olen Hämeestä kotoisin.

Takana pilkottaa tuulettumassa oleva villasekoite, jonka löysin Nextiilistä. Senkin jätin ensin kauppaan, mutta oli pakko mennä viikonlopun jälkeen takaisin. Leveys 150 cm ja kangasta on reilu 3 metriä. Nextiili myy kilohinnalla, ja tuo maksoi 3,80 euroa.

sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Huiveja kun ei muutakaan keksi

Huiveja voi tosiaan aina tehdä, ja jotkin langat on niin tehty huiviksi.

Tämän ohje on Knittyn Cozy, jossa on neljän kerroksen pitsineule, tai kahdeksan kun nurjatkin lasketaan. Eikä voi ymmärtää miten monta kertaa sen saa sekaisin... Mutta lanka on ihan taivaallinen. Lankaputiikki Silmukassa oli pop-up myynti, jossa Les Petits Points Parisiens oli myymässä käsinvärjättyjä lankojaan. Ostin sitten vähän Montmartren tyyliä, väri Paris#2, 100 % merinovillaa. Kaksi vyyhtiä, yhteensä 732 metriä, ja taisi olla puolen metrin pätkä joka jäi jäljelle. Sellainen lanka, jolla voisi täyttää ammeen ja muuttaa sinne. Puikot taitaa olla taas neloset. Tuo väri on niin ihana, sellainen yösininen.


Sitten Wendy's Fern, ja lanka on Cascaden Heritage Silk Paint, 85 % merino, 15 % mulperisilkkiä. Löysin langan yllättäen varastostani, ja kun sitä oli vain yksi vyyhti, 400 m, niin tuollainen epäsymmetrinen malli on ihan paras siihen, neuloo vaan niin kauan kuin lankaa riittää. Ja sitä jäi päättelyn jälkeen noin 4 cm pätkä. Nelosen puikot varmaankin, se taisi olla se ihana Addin metallinen pyöreäkärkinen pyöröpuikko, jolla taidan neuloa kaiken nykyään.




perjantai 27. heinäkuuta 2018

Todella kesäistä

oli virkata kissalle peti. Lanka on Lankamaailman alelaarista Svarta Fåretin Freja, 100 % akryyliä, ja yllättävän mukavaa virkata. Tuossa ei ollut mitään sitä akryylin vinkunaa, minkä takia akryyliä välttelen. Koukku 6,5 numeron, ja lanka kaksinkertaisena. Ohje on Ravelrystä, Kitty bed.

Käyttäjä suostui pyörähtämään pedillä sen verran että sain kuvan.

 Tuon reunan täyttämiseen johtaneesta neronleimauksesta taputtelen itseäni selkään vielä pitkään. Se oli joko ihan eri tarkoitukseen ostettua vanulevyä tai sitten vanupeitto josta piti tulla tilkkupeiton sisäpuoli. Ajattelin ensin, että leikkaan siitä täytteen, mutta sitten rullasinkin sitä ja se oli kerrassaan täsmälleen sopivan kokoinen pötkö tuon reunamakkaran sisään. Suunnilleen 15 cm leikkasin päästä pois, eli kerrankin sopi paremmin kuin hyvin.

torstai 19. heinäkuuta 2018

Ompelutöitä

Tuli valmiiksi ihan oikeasti hyödyllinen juttu, joka on ollut harkinnassa aika kauan. Ja se on roikkunut senkin takia etten ole löytänyt hiusvarastoa, jota olen jemmannut täytteeksi. Nyt ne löytyy tietenkin kun ompelin tuon valmiiksi.


Tuo neulatyyny oli olemassa tuollaisena ensimmäisessä elämässään, sitten kyllästyin tuohon metallirenkaaseen ja vaihdoin tilalle kuminauhan. Se kuminauha kuoli sitten, ja tuosta tuli suht turha, koska neulatyynyyn käsivarressa tottuu niin että yrittää neuloja hauikseen.

Sisällä on alkuperäinen neulatyyny ja kaksi poninhäntää. Hiuksia olisi enemmän mutta yksi ponnarillinen on tallessa. Jossain. Kangas on vintagepuuvillaa, taas niitä PMKn näytepaloja. Olisi tuota punaista ollut koko neulatyynyksi, mutta vähän tilkkua noin. Kangas on vähän liian paksua/harvaa, mutta teen joskus taas uuden. Kun se yksi ponnari löytyy.

Sitten Eurokankaan palalaarista löytynyt viskoosi, kaava Modan numerosta 3/2010. Ei tuo niin kauaa tekeillä ollut, mutta kuitenkin pitempään. Äitini löysi kankaan, kaavan ja kopioidun ohjeen jostain omasta jemmastaan, ja minä sanoin että voin ommella jos saan leikatut kappaleet. Nyt on ainakin sopiva sää tuollaiseen.