Valmiita ja melkein valmis...

Valmis on tämä ikuisuusprojekti (mikä ikuisuusprojekti on valmis...?). Mutta meni siihen muutama vuosi. Ja siitä opittua seuraavat asiat:
1) Grignascon Merinosilkkiä ei neulota yksinkertaisena (ainakaan käsin),
2) 2½ puikot on liian pienet
3) jos on pitempi (6 kk - 1 v) tauko niin tarkistetaan mitä ohjeessa luki eikä jatketa fiilispohjalta.
Mutta kaunis siitä tuli. Ja sangen iso. 60 cm x 170 cm. Lankaa melkein se 100 g, jäi ehkä 20 m. Mun keittiövaakani ei niin pieneen nyttyrään reagoi mitenkään.













Tässä vielä yksityiskohtaa.













Viime lauantaina oli niin kaunis ilma että piti kameran kanssa hosua enemmänkin. Ja tässä vähän blingiä: tikapuunauhaa kymppikoon kirkkaista siemenhelmistä, joissa on hopeoitu sisus, ja 5 mm sinisistä putkihelmistä. Mun mielestäni turhan bling mutta helmikurssin open mielestä ei oo nähnytkään blingiä, jos maailmalla vallalla olevaan käsitykseen blingistä vertaa :o)














Sitten vielä peyotepistolla tehty pallo. Se on melkein valmis. Pitäis keksiä minne sen laittaa palloilemaan, sitten se olis valmis. Ehkä jonain päivänä mulla on tommosia siljoona ja ripustan niitä vaikka joulukuuseen. Oikeesti, ihan käsittämättömän mainio aivolepuutus, kun tuommosia tekee.

Paketti tuli - kuva tulossa - ja kuvaa

kiitos kaunis taas SNY:lle. Ihana tuoksu tuntui jo päälle :o)
Tuoksu oli lakritsiteestä. Mukana oli myös mustaa Dropsin alpakkaa, lankaa, jota voi vain silitellä jä hymistä. Ja marmeladia (köh köh) ja kortti.
Kuvan jo otin, mutta yhdeksän jälkeen illalla mustan kuvaaminen ei oikein onnistu. Jos viikonloppuna sais kuvattua tuon niin että näkyisikin jotain. Paitsi marmeladi ei ehkä näy enää...
Suurkiitos taas!
*muoks*
Noniin, se kuva. Ja... marmeladit ei tässä huushollissa säily, etenkään tuoreet sellaiset. Hyviä oli, kiitos kovasti vielä vaan :o) Näköjään ei tuo kevätaurinkokaan paras mahdollinen kuvaussää ole, mutta on se nyt parempi kuin yö. Tuo lanka on oikeasti mustaa eikä semmoista sinne päin, mikä on mun väripaletissani paras, siis se oikea musta eikä punamusta tai sinimusta tms.

SNY postia

Teaserin laittoi SNY ihan oikean postin mukaan. Taas pikaisesti kännykkäkameralla otettu kuva. Mä en ehdi päivänvalon aikaan kunnolla kotiin että saisi värit toistumaan, tuossa reunuksessa on erityisen ihanat värit. Sama "hyväksi" todettu kuvauspaikka eli kortti on vinossa. Paketista vihjaili SNY, vähän jännittää.

Koivunlehti on muuten valmis, pitää vielä pingottaa. Corrieta pystyy katsomaan päätellessä...

Niin

ei oo kuvia mistään valmiista. Tosin ikuisuusprojektien äiti eli koivunlehtishaali yhdenkertaista Grignascon Merinosilkistä puikoilla numeroa 2,5 lähenee valmistumista. Olen jo reunuksen viimeisellä kerroksella ennen päättelyä, mutta kun ei voi katsoa tanssia samalla niin se pysähtyi. Tosin ottaa aivosta kun menin sitten siinä noin 40 cm neulottuani, ja nyt on noin 160 cm neulottuna, vaihtamaan vauhdissa reunuksen helmineuleen ainaoikeaksi. Haloo!?! Pitää sitä sitten käyttää runtussa niin ei näy.

Taikasormista tarttui mukaan neulahuovutusneuloja, kun kummilapsi osaa niin jos se näyttäis miten se käy kun on oma neula. Ja lankaa tarkoitukseen. Sitten yhdet villatakkilangat kummilapsen veljeä varten. Sitten loput mun Tapestryistäni on tulleet Lankaideaan, niin ei lopu kesken Titianin teko. Ja siellä oli semmoista Manos del Uruguayn silkkivillaa, joka oli varmaan kaunein ikinä näkemäni väri. En kerro mikä ettei kukaan mene ja osta pois sitä. En ostanut mutten tiedä kauanko pystyn olemaan ostamatta.

Melkein on neuleplääh mutta uskoisin sen johtuvan siitä kun oon lukemassa tenttin (tai siis kahteen) ja ei oikein uskalla olla lukematta niin yrittää olla neulomatta. Olen joutunut hämmästyksekseni toteamaan että Kalevala kulkee. Oikeesti. Ehkei peruskoulu olekaan oikea paikka sen lukemiseen ekan kerran. Kai mulle käy Seitsemän veljeksen kanssa samoin... joudun nielemään vuosikautisen inhoni sitä kohtaan. No joo, ei nuolaista ennen kuin tipahtaa. Niin ja on tässä vähän muutakin menossa... ehkä siitä joskus jotain.

Mutta pakko on kuitenkin leuhkaista, että kesällä mennään tänne. On talo vuokrattuna kahdeksi viikoksi. Tuosta radasta huolimatta, ei sen takia. Ja kun kuvattomuus on tyhmää niin tässä kuitenkin sitten yksi. Italiasta. Firenzestä. Palazzo Pittin takaa Bobolin puistoon päin.