torstai 20. kesäkuuta 2019

Kierrätetään aina vaan

Nextiilistä tarttuu juttuja mukaan aivan pelkästä SuloVilen-syystä, eli sen takia että saa niin halvalla. Mikä ei tietenkään maailmaa pelasta jätteiltä, mutta ovat kuitenkin jonkun muun alun perin turhaksi toteamia ja kiertoon siirtämiä.

Oon suuri päivänkakkaroiden ystävä, joten tämä tarttui ihan sen takia mukaan, Materiaali taitaa olla jotain polyesterisekoitetta, silittäessä haju on vähän etikkainen joten polyesteriä uskon mukana olevan. Läpikuultavaa ja ohutta, kudottu tuollaisia kiiltävämmän langan pilkkuja, ja painettu päivänkakkaroita,

 
Kangasta oli sellainen reilun metrin pala, leveys n. 150 cm. Joten mitäpä siitä muuta kuin tuo sama pusero, jonka aiemminkin olin tehnyt, Suuri Käsityö 6-7/2018, eli vanha malli, mutta kaava oli käsillä.

 
Lähikirjastossa on ompelukone ja saumuri, ja sillä saumurilla saa tehtyä kahden langan rullapäärmettä. Kävin surraamassa nuo kädentieröyhelöt, ei tarvinnut päärmätä. 

Oikeastaan löysin tuon rullapäärmeen jo aiemmin keväällä kun etsin youtubesta silkkisifonkihuivin päärmäämiseen ratkaisua. Ostin viime syksynä ison palan silkkisifonkia kädentaitomessuilta huivia varten ja se jäi käsinpäärmäämättä koska se oli niin iso. Kangas osui silmään keväällä, ja youtubessa näin videon, jossa tehtiin rullapäärmettä samalla saumurilla mikä lähikirjastosta löytyy. Oma kotisaumurini on 80-luvulta, ja käyttöohje on tallessa paikassa nimeltä jemma, joten en ole edes kokeillut sillä päärmäämistä. Mutta kirjaston saumurille on matkaa alle 400 metriä, ja sen voi varata netissä, niin ei ole erityinen vaiva käydä siellä.

 
Tein myös muutaman vetoketjupussukan, joissa voi pitää jotain. Koko suunnilleen 15 cm x 15 cm, päällikankaat jämäpaloja, puuvillasatiinia, farkkua ja koristetyynyä. Vuorit samaten jotain paloja. Vetoketjut Nextiilistä.