lauantai 2. lokakuuta 2010

Syksyä

ja viimeistelykeiju ei ole vieläkään poikennut. Ehkä se on pelästynyt yskää.
Bitterrootin isompi versio sitten tuli pääteltyä, taisi mennä kolme viikkoa kahteen langanpäähän. Tosin oon tehnyt muutakin välillä. Purkanut ainakin. Ja yskinyt.
Nelosen puikoilla, ja mielenhäiriössä yhdenkertaista Grignascon Merinosilkiä, helmet kasin läpinäkyviä hopeasisuksella, pujoteltu silmukoihin 0,75 mm:n virkkuukoukulla. Lankaa meni ehkä 30 g, mun keittiövaakani ei noin vähään reagoi.
Kahdenkertainen lanka olis ollut parempi siinäkin mielessä, että olis tullut isompi. Tuo on pingotuksen jälkeen yläreunasta vain noin 170 cm ja niskasta keskeltä alas noin 75 cm. Eli malliin nähden jäi pieneksi.

3 kommenttia:

Mirabella kirjoitti...

Onpas taas älyttömän kaunis työ, nostan kyllä ainakin tuhatta hattua sinnepäin, kun omaat kärsivällisyyden moisen kuvion tekoon!

Salla kirjoitti...

Kiitos. Toi on kyllä sangen kiitollinen malli, yksinkertainen tehdä ja jälki on aika komeeta.

Mari kirjoitti...

Upea huivi! Osaisinpa minäkin...