Päättelykeiju poikkesi ja neuletakki lapsisukulaiselle tuli valmiiksi.
Tytön palmikkotakki Suuri käsityölehdestä 9/2010. Sovellettu, koska en tehnyt Debbie Blissin langasta, vaan Cascaden Ecosta, ostettu viime keväänä Vanhan Sataman messuilta, ja taas nelosen puikoilla. Vuorin tein kierrätysfleecestä (leikkasin yhden jakun kappaleiksi kun ei sitä kukaan käyttänyt) kun oli täsmälleen oikea väri.Taskuista tuli aivan loistavat vaikka itse sanonkin.
Ja kaulus oli tosi kummallisesti ohjeistettu, mutta lopputulos olikin onnistunut.
Ja vielä takaa kun oli niin kaunis päivä.
Pitää vielä kuvata saaja takin sisällä. Todennäköisesti takki laahaa maata...- edit - Vein takin saajalle viikonloppuna (unohdin kuvata käytössä) ja se on ihan sopiva. Päivittelin sitten että voi kun olin ihan varma että se laahaa maata, niin lapsi meni kyykkyyn ja sanoi:
- Voin mä kävellä näin kyykyssä.
- edit -
4 kommenttia:
Upea neuletakki! Todella hieno!
Kiva, että kortti tuli perille. Pakettikin on melkein lähtövalmis, vielä muutama juttu puuttuu ;)
Terveisin sny
Onpa kaunis palmikkotakki ja ihanan värinen. Kun olen nyt tunikallisen tehnyt ohuella langalla pelkkää sileää, niin kaipaan palmikoiden pariin (samoin ranteet ja niskat). Onneksi on Lovejoy odottamassa :-)
Onpa taas ihan mahdottoman kaunis tuotos sinulta! Tuollainen takki maksaisi maltaita kaupassa, eikä tietysti siihen käytettyä aikaa taikka tunnearvoa edes voi rahalla mitata. Sanattomaksi vetää jälleen kerran, että joku saa omilla käsillään noin hienoja tuotoksia aikaan!
Hirmuisen kaunis takki!
Lähetä kommentti