Todella kesäistä

oli virkata kissalle peti. Lanka on Lankamaailman alelaarista Svarta Fåretin Freja, 100 % akryyliä, ja yllättävän mukavaa virkata. Tuossa ei ollut mitään sitä akryylin vinkunaa, minkä takia akryyliä välttelen. Koukku 6,5 numeron, ja lanka kaksinkertaisena. Ohje on Ravelrystä, Kitty bed.

Käyttäjä suostui pyörähtämään pedillä sen verran että sain kuvan.

 Tuon reunan täyttämiseen johtaneesta neronleimauksesta taputtelen itseäni selkään vielä pitkään. Se oli joko ihan eri tarkoitukseen ostettua vanulevyä tai sitten vanupeitto josta piti tulla tilkkupeiton sisäpuoli. Ajattelin ensin, että leikkaan siitä täytteen, mutta sitten rullasinkin sitä ja se oli kerrassaan täsmälleen sopivan kokoinen pötkö tuon reunamakkaran sisään. Suunnilleen 15 cm leikkasin päästä pois, eli kerrankin sopi paremmin kuin hyvin.

Ompelutöitä

Tuli valmiiksi ihan oikeasti hyödyllinen juttu, joka on ollut harkinnassa aika kauan. Ja se on roikkunut senkin takia etten ole löytänyt hiusvarastoa, jota olen jemmannut täytteeksi. Nyt ne löytyy tietenkin kun ompelin tuon valmiiksi.

Tuo neulatyyny oli olemassa tuollaisena ensimmäisessä elämässään, sitten kyllästyin tuohon metallirenkaaseen ja vaihdoin tilalle kuminauhan. Se kuminauha kuoli sitten, ja tuosta tuli suht turha, koska neulatyynyyn käsivarressa tottuu niin että yrittää neuloja hauikseen.

Sisällä on alkuperäinen neulatyyny ja kaksi poninhäntää. Hiuksia olisi enemmän mutta yksi ponnarillinen on tallessa. Jossain. Kangas on vintagepuuvillaa, taas niitä PMKn näytepaloja. Olisi tuota punaista ollut koko neulatyynyksi, mutta vähän tilkkua noin. Kangas on vähän liian paksua/harvaa, mutta teen joskus taas uuden. Kun se yksi ponnari löytyy.

Sitten Eurokankaan palalaarista löytynyt viskoosi, kaava Modan numerosta 3/2010. Ei tuo niin kauaa tekeillä ollut, mutta kuitenkin pitempään. Äitini löysi kankaan, kaavan ja kopioidun ohjeen jostain omasta jemmastaan, ja minä sanoin että voin ommella jos saan leikatut kappaleet. Nyt on ainakin sopiva sää tuollaiseen.

Vanhaa farkkua

Jos jotain rakastan niin farkkuja. Olin uskollinen Levi's -käyttäjä vuosikaudet, mutta sitten niitten bootcutille tapahtui jotain... kuulemma Euroopassa mallit muuttuvat enemmän kuin USAssa. Sitten piti vaihtaa merkkiä. Se vasta on tuskaa kun pitää sovittaa ensimmäiset...
Polviortoosin kanssa housut on jääneet vähemmälle käytölle, ja sitten näin inspiraatiokuvan ja kaivelin kaapista kasan farkkuja. Palottelin neljät eniten rikki olleet, tai siis eniten paikatut. Kaava on Moda-lehdestä 3/98, ja kyseisessä numerossa oli muitakin sangen käyttökelpoisia malleja kun unohtaa stailauksen...

Vetoketju Nextiilistä, halusin metalliketjun näkyviin sivuun. Langansuunta on sitten minne sattuu, koska lahkeet onvat poikittain. Toiseksi tummin pala on ainoa, jossa ei ole elastaania. Ylimpään takakappaleeseen tuli tuo sivusauma poikittain, ja takataskut ehjimmästä päästä. Vyötärökaitale piti koota paloista. Tuossa näkyy lahkeensuun kuluneemmat raidat ja samaten polvitaipeen rypyt. Etutaskuja en tehnyt, nyt vähän kaduttaa.
Elastaanin "iloja" sekin, että enssimmäisen käyttökerran jälkeen piti purkaa vyötärökaitale ja lyhentää kolme senttiä, koska hame valui.
Mutta, hyvä hame tuli ja mun lempivärissäni.

Tilkkuja - uusia ja vanhoja

Viime vuoden marras-joulukuun vaihteessa olin taas kurssilla tekemässä kehyskukkaroita. Noita sitten tein ennen joulua sarjassa, tekstiililiimassa on hyvät huurut.
Osa lähti jo joulupukin matkaan, unohdin tietenkin ottaa kuvat paketteja tehdessä.
Näitä saa kivasti tehtyä pienistäkin tilkuista. Näistä tuota vihreä-harmaata lukuunottamatta ovat kaikki oikeasti vintagetilkuista, varastosta löytyi säkki PMK:n mallitilkkuja, keräsin niistä itselleni pienemmän varaston, ja loput heivattiin Nextiiliin muitten kiusaksi.
Noissa on kaikissa ohut vanu päällisen ja vuorin välissä. Note to self, kehyksen korkeus ratkaisee todella paljon käytettävyyttä: tuo suurin on vähän turha, kehys olisi sopinut paremmin matalampaan malliin.

Vuoden lopuksi

Jos sais muistiinkirjattua mitä tuli tehtyä. Tosin juttuja meni joulupaketissa enkä muistanut ottaa kuvaa.

Facebookin sukkavaihtoon tein Schoppelwollesta, 75 % villaa ja 25 % polyamidia, sukat Knittyn ohjeella Tribute-sukat. Kahden samanlaisen jutun tekeminen kun tökkii, niin tuollaiset suht konstikkaat pitsineuleet saa mielenkiinnon säilymään.

Sitten tilauksesta poncho.

Ei mennyt ihan putkeen lankavalinta, ohje on Lankavan Hyrrä. Lankamaailmasta sai alesta BBBn Beleniä, 30 % alpakkaa, 30 % villaa, 30 % akryyliä ja 10 % viskoosia, ja siinä oli sama määrä juoksumetrejä kuin ohjeen langassa. Mutta tuo oli tosi juoksematonta ja loppui vähän kesken. Yksi lisäyskerros jäi tekemättä ja lopputulos on knafti. Ei toki kurista tms.

Sitten maailman ihanin pipo.

Ostin käsityömessuilta Snurrelta Brushmere Cardiff Cashmerea. 64 silmukkaa kuutosen puikoilla suoraa putkea, alussa neljä kerrosta joustinneuletta, ja sitten vain suoraa. Silmukoin päälaen umpeen kun en jaksanut laskea kavennuksia. Kun sain pipon valmiiksi, laitoin sen päähäni silleen sovitusmielessä, ja huomasin vasta hampaita pestessä että se oli edelleen päässä. Ihan taivaallinen lanka. Seuraavassa näkyy väri paremmin:

Sitten neuloin Nurmilinnun.

Lankakauppa Silmukassa oli pop up -myymälä, ja löysin ihanan värisen Lanitium ex machinan langan, 75 % merinovillaa ja 25 % tussahsilkkiä. Oon tuota valmistumisesta asti käyttänyt, se vain pitenee käytössä.

Pieni auringonvälähdys

joten otin kuvan seuraavasta ikuisuusprojektista. Tuli tänään valmiiksi kun ulkona oli vähän tuollainen sataako vai eikö sada keli, ja tuo on eteisen naulakossa roikkunut jonossa. Ehkä jotain kaksi vuotta.

Oli peräti vuorin helma ompelematta tästä... köh köh. Se helma oli jopa neulattu kiinni, odotti vain ompelua. Kangas oli joku raidallinen pala puuvillaelastaanisekoitusta, raidat on kudottu niin että näyttävät eri värisiltä kun on eri määrä valkoisia lankoja kudottu väliin. Jossain valossa näyttää vähän siniselle, mutta tummanharmaita ne taitaa raitalangat olla. Taitaa olla se vakiobleiserin kaava, uudelleen muokattuna taas siellä luottokurssilla, missä voi kaikkia ideoita saada ja kehittää. Vajaamittaiset hihat ja lyhyt helma, ei kiinnitystä. Sen voi aina lisätä.

Vuoritettu, teen aika vähän mitään ilman vuoria. Oon ihan pumpsatun hihan fani, ja se vaatii vuorin. Ja se on sama kuin kokki ja kastike ja arkkitehti ja villiviini ja lääkäri ja multa, virheet ja söhryt jää peittoon näppärästi :o)

Italialaista torilankaa

Ikuisuusprojekti, joka tuli lopulta kuvattua.

Lanka Lane Grawitz Vogue, 80 % kid mohair, 20 % polyamidia, kulutus 139 g. Nelosen puikoilla taisin tehdä... Halkaisija suunnilleen 190 cm. Väri on nätistisanottuna vähän kummallinen, keltaisista herneistä tehty hernekeitto tulee mieleen. Se on keltaisempi, mutta eilinen valo oli tasaisen harmaa, sateen raossa on kuvat otettu. Langan oon ostanut Italiasta torilta, jotenkin muistelisin että Riva del Gardasta.


Malli The cap shawl Victorian lace today -kirjasta. Hyvin simppeli tehtäväksi, kun vaan laskuissa pysyy, ja silmukkamerkit riittää, koska mallikertoja on aika monta. Aloitus oli tuskaa, koska se alkoi sormen ympäri kietaistusta lenkistä, jolla luotiin itsensä ympäri yhdeksän silmukkaa, ja sukkapuikkojen siinä lenkissä pitäminen oli ihan sieltä ja poikittain. Mohairlanka ja laskuvirhe on toinen pirulainen, muutama kaljumpi paikka löytyy purkamisen jäljiltä...

 Mutta mä olen ihan rakastunut tuohon reunantekoon, viimeisen kerroksen silmukat neulotaan tuohon reunaan, joka on oikeestaan 90 asteen kulmassa siihen reunaan, Ohje vaikutti ensin ihan käsittämättömältä, mutta kun sitä teki, niin se olikin ihan helppoa. Päättelyyn menikin sitten oikeastaan eniten aikaa, kun siinä on 900 silmukkaa viimeisellä kierroksella...

Vois tehdä lisää noita mutta ei mohairista. Tai voi olla että seuraava olis ihan helppo siitäkin kun tietää sudenkuopat.